Lähdimme siis Liangin kanssa luotijunalla Pekingistä kohti Shanghaita 28. helmikuuta. Näkymät junasta olivat tällaiset:
llmansaastumisindeksi (PM2,5- partikkeleiden määrä ilmassa) 28.2. "Hazardous"... |
Saimme kyllä jälkikäteen kuulla, että kyseisenä päivänä Pekingiin oli tullut hiekkamyrsky Mongoliasta, joten ihan pelkkiä paikallisia ilmansaasteita ei voi syyttää. Silti ilmansaasteindeksi on ollut muutenkin melkein joka päivä yli 300, lukema jonka aikana ei suositella menemään ulos... Itsekin sain aika pian jotain astmaoireita Kiinaan saavuttuani >__<
Shanghaissa meitä tervehti kuitenkin hieman parempi ilmanlaatu, ja hotellihuoneemme ikkunasta oli hieno näkymä viimeisimmässä James Bond-elokuvassakin vilahtaneeseen Pudongiin.
Näköala illalla <3 |
Pakko mainita tässä, että Liang kertoi pekingiläisten dissaavan shanghailaisia ja toisin päin. Kuulemma shanghailaiset miehet ovat naisellisia ja puhuvat korkeammalla äänellä, ja puikkojakin käyttävät epämiehekkäästi. Noh, täytyy kyllä myöntää, että miehet siellä päin muistuttivat enemmän japanilaisia kuin miehekkäät ja ympäriinsä räkivät pekingiläiset. Shanghaissa myös oli ympäriinsä samoja Family mart- conbineita kuin Japanissakin, ja muutenkin muistutti tunnelmaltaan paljon enemmän Japania kuin Peking.
Shanghaista suuntasimme vielä neljäksi yöksi hieman etelämmäs Hangzhouhun, mutta siitä teen vielä myöhemmin erillisen kirjoituksen, toivottavasti vielä ennen Japaniin paluutani...
On kyl ihan hullun masentavan likaisen näköstä tossa junamatkakuvassa. :/ Oon välillä haaveillut Kiinan-reissustakin mut mitä enemmän näitä saaste-melu-tungos -stooreja kuulen, sitä vähemmän kiinnostaa. Ei hyvä. Japani on just niin ihana kun ihmispaljoudesta huolimatta ei ala ahdistaa kuin ehkä aamulenkillä hitaasti väärällä puolella töpsyttävien kansalaisten takia. Ja puhdastakin on.
VastaaPoistaJoo siis Pekingissä tosiaan näkyi sinistä taivasta ehkä muutamana päivänä kuukaudesta... Aika masentavaa, kun on koko ajan harmaata, eikä ole kyllä terveydellekään hyvästä (itsekin tosiaan aloin köhimään jatkuvasti). Muistutti mua sellaisesta maailmanlopun jälkeisestä elokuvasta :P
PoistaShanghaissa tilanne oli kyllä tosiaan kuitenkin parempi, ja tykkäsin kaupungista. Pekingistä jäi varmaan just ton harmauden (ja lähiössä asumisen) takia vähän ankea fiilis, mutta Shanghaihin menisin uudestaankin. Kiinalaiset yleisesti on tosi töykeitä, mikä saa itsellekin lopulta vittuuntuneen olon, mutta kyllä sitä nyt aina lomamatkan verran jaksaa.